Kerrostalon ilmanvaihtojärjestelmät
Kerrostalon ilmanvaihtojärjestelmät eroavat siinä, millä tavalla ilma tuodaan sisään ja poistetaan asunnosta. Koneellisessa poistossa puhallin huolehtii poistoilmasta, kun taas tulo-poistojärjestelmässä koneellisesti siirretään sekä tulo- että poistoilmaa. Ratkaisu vaikuttaa siihen, mistä korvausilma tulee ja voidaanko poistoilman lämpöä ottaa talteen. Järjestely vaihtelee rakennuksittain, joten järjestelmää ei voi päätellä luotettavasti pelkästään talon iästä tai rakennustyypistä.
Koneellinen poisto
Koneellisessa poistossa poistoilmapuhallin synnyttää alipaineen ja johtaa käytettyä ilmaa asunnosta poistoilmakanavia pitkin ulos. Tilalle tuleva korvausilma saapuu rakennuksen suunniteltujen tuloaukkojen tai rakenteiden kautta. Ilmanvaihdon koneellinen osa on tällöin poisto, ei sisään tulevan ilman puhallus.
Koneellisen poiston ja tulo-poistojärjestelmän keskeiset erot näkyvät ilmavirtojen ohjauksessa ja laitteissa:
| Vertailukohta | Koneellinen poisto | Tulo-poistoilmanvaihto |
|---|---|---|
| Koneellisesti siirrettävät ilmavirrat | 1: poistoilma | 2: tuloilma ja poistoilma |
| Keskeiset puhaltimet | Poistoilmapuhallin | Tulo- ja poistoilmapuhaltimet |
| Poistoilman lämmön hyödyntäminen | Ei yleensä ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottoa | Mahdollinen lämmöntalteenotto tulo- ja poistoilmavirtojen välillä |
Asukkaalle järjestelmä voi näkyä siinä, että korvausilma tulee asuntoon ilman erillistä tuloilmapuhallusta ja ilmavirta riippuu poiston toiminnasta sekä rakennuksen paine-eroista. Tulo-poistojärjestelmässä tuloilma tuotetaan koneellisesti, joten järjestelmän osat ja ilmavirtojen ohjaus ovat erilaiset. Koneellisen poiston toteutuksissa voi olla rakennuskohtaisia eroja esimerkiksi korvausilman järjestelyssä ja puhaltimen ohjauksessa.
Tulo-poistoilmanvaihto
Tulo-poistoilmanvaihdossa ilmanvaihtokoneessa on erilliset puhaltimet tulo- ja poistoilmalle. Kone tuo ulkoilmaa asuntoon tuloilmakanavia pitkin ja siirtää käytettyä ilmaa poistoilmakanavia pitkin ulos. Ilmavirtoja suunnitellaan toimimaan samanaikaisesti, mutta niiden keskinäinen suhde ja säätötapa määräytyvät rakennuksen järjestelmän mukaan.
Monissa tulo-poistojärjestelmissä poistoilmasta siirtyy lämpöä lämmöntalteenottolaitteessa ulkoa tulevaan ilmaan. Ilmavirrat eivät tällöin sekoitu toisiinsa, vaan lämpö siirtyy lämmönsiirtimen kautta. Talteen otetun lämmön määrä riippuu laitteesta, käyttötilanteesta ja ulkoilman lämpötilasta; lämpöä ei siirry yhtä paljon kaikissa oloissa. Tuloilman lämmitys voi lisäksi perustua rakennuksen lämmitysjärjestelmään.
Koneelliseen poistoon verrattuna tässä järjestelmässä myös sisään tulevan ilman määrä tuotetaan puhaltimella. Koneellinen ilmanvaihto kerrostalossa voi silti olla toteutettu keskitetysti koko rakennukseen tai rakennuksen osiin, eikä asunnon venttiilien perusteella voi aina päätellä koko järjestelmän rakennetta. Kanavat, koneiden sijainti, lämmöntalteenotto ja ohjausratkaisut vaihtelevat taloyhtiöittäin. Myös saman rakennustyypin taloissa voi olla eri ilmanvaihtoratkaisuja, joten rakennuksen järjestelmä selviää luotettavimmin kiinteistön teknisistä tiedoista.
Ilman kulku asunnossa
Asunnon ilmanvaihto toimii reittinä, jossa ilma kulkee oleskelutiloista kohti poistoilmaventtiilejä. Reitin alku ja toteutustapa vaihtelevat rakennuksen ilmanvaihtoratkaisun mukaan. Huoneiden välisten siirtoaukkojen kautta ilma pääsee huoneesta toiseen, vaikka ovet olisivat suljettuina. Kun reitti on yhtenäinen, poisto voi vaihtaa ilmaa myös oleskelutiloissa eikä vain venttiilien lähellä.
Tuloilman reitti
Korvaus- tai tuloilma voi tulla asuntoon julkisivun tuloilmaventtiilistä tai ikkunarakenteeseen sijoitetusta korvausilmaventtiilistä. Joissakin rakennuksissa ilma johdetaan asuntoon koneellisesti tuloilmakanavaa pitkin. Tuloilman järjestely riippuu kerrostalon ilmanvaihtojärjestelmästä ja rakennuksen suunnittelusta, joten kaikissa asunnoissa ei ole samanlaisia tulokohtia.
Ilma johdetaan tavallisesti oleskelutiloihin, kuten olohuoneeseen ja makuuhuoneeseen. Tulokohdasta se sekoittuu huoneilmaan ja virtaa edelleen kohti asunnon poistoilmaventtiilejä. Esimerkiksi makuuhuoneen tuloilmaventtiilistä tuleva ilma ei ole tarkoitettu poistumaan samasta huoneesta, vaan jatkamaan reittiä huoneiston muiden tilojen kautta.
Ikkunoiden ja ovien tiiviys vaikuttaa siihen, mistä hallitsematon korvausilma voi päästä sisään, mutta rakenteiden vuoto ei korvaa suunniteltua tuloilman reittiä. Kerrostalon ilmanvaihto muodostaa kokonaisuuden: tulokohta, oleskelutila ja poistopiste liittyvät samaan ilmavirtaan. Siksi reittiä arvioidaan koko asunnon tasolla, ei yhden huoneen tai aukon perusteella.
Siirto ja poisto
Oleskelutiloihin tullut ilma kulkee huoneiden välillä siirtoaukkojen kautta ja päätyy yleensä kosteutta tai hajuja tuottavien tilojen poistoilmaventtiileille. Tyypilliseen reittiin kuuluvat seuraavat kohdat:
- Tuloilmaventtiilistä saapuva ilma sekoittuu ensin olohuoneen tai makuuhuoneen huoneilmaan, jolloin virtaus jatkuu oleskelutilan kautta kohti asunnon poistoa.
- Olohuoneen ja käytävän välinen oviaukko yhdistää tilat; avoin kulkureitti auttaa ilmaa siirtymään, kun huoneiden ovet ovat auki.
- Suljetun huoneen oven alareunan rako tai oveen tehty siirtoaukko voi välittää ilmaa huoneesta käytävään ilman erillistä kanavaa.
- Käytävä toimii usein väylänä makuu- ja oleskelutilojen sekä märkätilojen välillä, kun ovien alareunat tai siirtoaukot eivät tuki virtausta.
- Kylpyhuoneen poistoilmaventtiili kerää reitin loppupäässä ilmaa, joka on kulkenut huoneiston siirtoväylien kautta kohti poistokanavaa.
- Keittiön poistoilmaventtiili voi olla toinen poistopiste; ilma saapuu sille huoneiston sisäisten kulkureittien kautta, ei suoraan jokaisesta huoneesta.
Esteetön siirtoreitti vähentää ilman pysähtymistä yksittäisiin huoneisiin ja auttaa poistoa ulottumaan koko asuntoon. Jos esimerkiksi oven alareunan väli peittyy tiiviillä kynnyksellä tai siirtoaukko tukkeutuu, ilma ei pääse kulkemaan suunniteltua reittiä pitkin. Tällöin kosteuden poistuminen kylpyhuoneesta voi heikentyä, vaikka poistoilmaventtiili olisi reitin päässä.
Venttiilit ja asukkaan tekemät tarkistukset
Asukas voi tarkastella venttiilin näkyvää pintaa ja poistaa siihen kertyneen pölyn taloyhtiön antamien ohjeiden mukaan. Puhdistus koskee näkyviä osia, ei venttiilin säätöä tai ilmanvaihtokanavaa. Käytä menetelmää ja välineitä, jotka eivät siirrä venttiiliä tai vahingoita sen pintaa. Kerrostalon ilmanvaihdon toiminta säilyy suunniteltuna, kun venttiilin asento ja aukko jätetään ennalleen.
Näkyvän lian tarkistus
Tarkastele venttiilin näkyvää pintaa säännöllisesti, esimerkiksi siivouksen yhteydessä. Puhdista vain pinnat, joihin pääset käsiksi irrottamatta venttiiliä.
- Tarkista pinta hyvässä valaistuksessa ja katso, onko ritilään tai venttiilin reunaan kertynyt pölyä, nukkaa tai muuta irtonaista likaa.
- Varmista ennen puhdistusta taloyhtiön ohjeesta, mitä välineitä ja puhdistusainetta venttiilin näkyvälle pinnalle saa käyttää.
- Poista irtopöly varovasti pehmeällä harjalla tai liinalla; pidä väline venttiilin pinnassa äläkä työnnä sitä aukkoon.
- Pyyhi pinta tarvittaessa hieman kostealla liinalla, jos taloyhtiön ohje sallii sen, ja vältä veden valumista venttiilin sisäosiin.
- Jätä venttiili paikoilleen puhdistuksen ajaksi äläkä irrota, kierrä tai paina sen säätöosaa.
Jos näkyvä lika ei irtoa ohjeiden mukaisella kevyellä puhdistuksella, älä käytä voimakasta hankausta tai työkalua. Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus kuuluu asukkaan osalta vain näkyvien pintojen hoitoon.
Venttiilin asennon säilyttäminen
Säädetyn venttiilin asentoa ei muuteta, vaikka ilmavirta tuntuisi vähäiseltä tai voimakkaalta. Venttiilin asetus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ilmaa kyseisen aukon kautta kulkee, ja asennon muuttaminen voi häiritä taloyhtiössä tehtyä ilmanvaihdon tasapainotusta.
Ilmavirran tunteminen kädellä ei kerro luotettavasti, onko venttiilin säätö oikea: virtaus vaihtelee esimerkiksi huoneen ja ulko-olosuhteiden mukaan. Älä kierrä venttiilin keskiosaa, muuta sen etäisyyttä katosta tai seinästä äläkä siirrä säätölevyä.
Näkyvän pinnan puhdistaminen on eri asia kuin venttiilin säätäminen. Pyyhi tai harjaa vain pinta taloyhtiön ohjeiden mukaisesti. Älä myöskään peitä venttiiliä teipillä, kalusteella tai kankaalla äläkä tuki ilmanvaihtoaukkoa: tukos estää ilman kulkua kyseisen aukon kautta.
Tavalliset oireet ja niiden selvittäminen
Kerrostalon ilmanvaihtoon liittyvä huoli voi näkyä sisäilman laadussa eri tavoin eri huoneissa ja vuorokaudenaikoina. Yksittäinen havainto ei vielä kerro, mistä muutos johtuu, sillä myös sää, käyttötilanne ja asunnon olosuhteet vaihtelevat. Toistuvista havainnoista on taloyhtiölle enemmän hyötyä kuin yleisestä ilmoituksesta, että ilma tuntuu huonolta. Oireen paikka, ajankohta ja kesto auttavat arvioimaan, vaatiiko tilanne selvittämistä.
Ilmanvaihdon häiriön merkit
Ilmanvaihtoon liittyvät havainnot voivat olla tilapäisiä tai toistua samanlaisina. Ilmoittamista varten kannattaa kuvata konkreettisesti, mitä asunnossa huomataan.
- Tunkkaisuus: kerro, missä huoneessa ilma tuntuu raskaalta ja esiintyykö tunne aamuisin, iltaisin vai jatkuvasti.
- Hajujen viipyminen: mainitse, jääkö ruoan, pesuaineen tai muun hajun huomattavasti tavallista pidemmäksi ajaksi tiettyyn huoneeseen.
- Veto: kuvaa, missä kohtaa huonetta kylmä ilmavirta tuntuu ja esiintyykö se vain kovalla tuulella vai myös tyynellä säällä.
- Poikkeava ääni: ilmoita, kuuluuko ritilän tai rakenteiden suunnalta huminaa, vihellystä tai rämähdystä ja milloin ääni alkoi.
- Kylpyhuoneen kosteus: kerro, jäävätkö peilipinnat tai muut pinnat märiksi tavallista pidemmäksi aikaa suihkun jälkeen.
- Huoneiden välinen ero: mainitse, jos samaan aikaan yksi huone tuntuu selvästi tunkkaisemmalta tai vetoisammalta kuin muut.
Yksittäinen oire ei osoita ilmanvaihdon häiriön syytä. Myös sijainti ja toistumistiheys ovat hyödyllisiä tietoja, kun havaintoa arvioidaan.
Yhteydenotto taloyhtiöön
Ilmoita havainnosta taloyhtiön käyttämää yhteydenottokanavaa pitkin ja kuvaa ensin tarkka paikka: esimerkiksi makuuhuone, kylpyhuone tai koko asunto. Kirjaa päivämäärä ja kellonaika sekä se, kuinka kauan oire kestää. Jos sama havainto palaa, merkitse ylös esiintymiskerrat ja niiden väli; näin satunnainen tapahtuma erottuu toistuvasta tilanteesta. Kuvaile myös olosuhteet, jotka liittyivät havaintoon. Mainitse esimerkiksi, oliko sää tuulinen, valmistettiinko ruokaa, käytettiinkö suihkua tai olivatko ikkunat auki. Kerro, ilmeneekö samaan aikaan muuta poikkeavaa, mutta pidä kuvaus havaintoina äläkä nimeä oletettua teknistä syytä. Päivätty muistiinpano tai valokuva näkyvästä kosteudesta voi auttaa tapahtumien hahmottamisessa. Taloyhtiö pystyy tietojen perusteella arvioimaan, onko tarpeen selvittää asiaa tarkemmin; asukkaan ei tarvitse tehdä diagnoosia tai tulkita järjestelmän toimintaa.
Mitä asukas ei säädä itse
Kerrostalon ilmanvaihdossa asukkaan tekemä havainnointi ja yhteiseen järjestelmään vaikuttava työ ovat eri asioita. Puhaltimet, kanavistot ja niiden säädöt voivat palvella useita asuntoja samanaikaisesti. Yhteen haaraan tehty muutos saattaa muuttaa muiden asuntojen ilmavirtoja tai paine-eroja. Rakennuskohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet menevät aina yleisten neuvojen edelle.
Yhteinen järjestelmä
Asukas voi havainnoida oman kotinsa olosuhteita, mutta yhteisen ilmanvaihtojärjestelmän laitteisiin tai kanavistoon puuttuminen on eri asia. Kerrostalon ilmanvaihtoa palveleva puhallin voi sijaita esimerkiksi teknisessä tilassa tai katolla, ja sama laite sekä runkokanava voivat vaikuttaa usean huoneiston ilmanvaihtoon. Siksi puhaltimen pysäyttäminen tai nopeuden muuttaminen ei ole yksittäisen asukkaan toimenpide.
Myös kanavien haaroissa olevat säätöpellit ja muut ilmavirran säätöosat kuuluvat järjestelmän kokonaisuuteen. Niiden kääntäminen, poistaminen tai peittäminen voi muuttaa ilman kulkua myös muualla kuin omassa asunnossa. Esimerkiksi yhden haaran poistoilmavirran kasvattaminen yhteisessä kanavassa voi muuttaa paine-eroja ja heikentää suunniteltua virtaamajakoa toisiin haaroihin.
Omatoiminen poraaminen, kanavan irrottaminen tai yhteisen laitteen sähköliitäntöihin koskeminen voi muuttaa järjestelmän toimintaa ja aiheuttaa vaurioita. Asukkaan rooli ilmanvaihdossa on erottaa havainto teknisestä muutoksesta: äänen, hajun tai näkyvän muutoksen voi huomata, mutta järjestelmän asetuksia ei päätellä tai säädetä sen perusteella itse. Mahdollinen huoneistokohtainen laite käsitellään sen omien, rakennukselle annettujen ohjeiden mukaisesti.
Huollon ja tasapainotuksen tehtävät
Ilmanvaihdon huoltoon kerrostalossa kuuluu järjestelmän kunnon ja toiminnan arviointi rakennuksen laajuudessa. Huolto voi tarkastaa kanaviston, puhaltimien toiminnan ja säätöosat sekä selvittää, vastaavatko havaitut ilmavirrat järjestelmän suunniteltua toimintaa. Kanaviston puhdistus ja nuohous tehdään tarpeen ja rakennuksen huolto-ohjeiden mukaan, ei asukkaan tekemänä säätötyönä.
Ilmavirtoja mitataan ilmanvaihdon mittaukseen soveltuvalla laitteella, kuten virtaamahupulla, ja tulokset kirjataan tavallisesti litroina sekunnissa. Yksittäisen venttiilin lukema ei yksin kerro koko järjestelmän tasapainosta: mittauksessa huomioidaan eri tilojen päätelaitteet ja niiden yhteys puhaltimen tuottamaan ilmavirtaan. Huolto säätää tarvittaessa järjestelmän osia kokonaisuutena, jotta yhden haaran korjaaminen ei siirrä ongelmaa toiseen.
Työ edellyttää rakennuksen kanavareittien, laitteiden, suunnitelmien ja aiempien säätöarvojen tuntemista. Samannäköisissä taloissa voi olla erilaiset ratkaisut, eikä yleinen venttiiliasento tai ilmamäärä siksi sovellu kaikkialle. Taloyhtiön järjestelmäkohtaiset asiakirjat ja huolto-ohjeet ovat työn lähtökohta; asukas ei voi korvata ammattilaisen mittausta muuttamalla yhteisen järjestelmän asetuksia.